Perast

Pieni ja rauhallinen Perastin kaupunki sijaitsee Pyhän Elian kukkulan juurella (873 m), vastapäätä kapeaa Verigen salmea, jossa Risanin ja Kotorin lahdet yhtyvät. Unescon suojelema kaupunki, jonka venetsialaisgoottilaiset rantakadun rakennukset ovat säilyneet moitteettomasti, on menneisyydeltään loistelias. Perastin sekä kahden kuuluisan lähisaaren, Gospa od Škrpjela -saaren (Kallioiden Neitsyt Maria) ja Pyhän Yrjön saaren, ikoniset postikorttikuvat kuuluvat Montenegron tunnetuimpiin matkailukuviin.

Perast tunnetaan merenkulun historiastaan. Kaupunki torjui toistuvasti turkkilaisten hyökkäykset aikana, jolloin muu lahti oli jo vallattu. Lähes 500 vuoden ajan Perast oli Adrianmeren mahtitekijä. Venetsian ja myöhemmin Venäjän merimiehet tulivat tänne merenkulkukouluun oppimaan Perastin merenkulkijoiden, kartografien ja insinöörien taitoja. Kaupungin kukoistuskaudella 1700-luvun puolivälissä täällä oli neljä telakkaa ja noin tuhannen laivan laivasto. Tänä aikana tähän linnoitettuun kaupunkiin rakennettiin sen kauneimmat rakennukset. Monet koristeelliset barokkipalatsit ja upeat asuintalot koristivat Perastia, ja ne kaikki rakennettiin tyypilliseen venetsialaiseen arkkitehtuurityyliin. Höyrykoneen yleistyminen koitui lopulta laivaston kohtaloksi, ja kaupungin väkiluku, joka oli 1700-luvun huippuaikoina 1 643, on sittemmin laskenut nykyiseen noin 360 asukkaaseen.

Perastin eteläpuolella on kaksi saarta: Pyhän Yrjön saari, jossa sijaitsee hautausmaa eikä saarelle ole pääsyä yleisöllä, sekä tekosaari nimeltä Kallioiden Neitsyt Maria, joka on yksi Perastin-vierailun kohokohdista. Taksiveneet liikennöivät saarelle säännöllisesti. Aikuisen matka maksaa noin 5 €, ja sesongin ulkopuolella kalastaja tai paikallinen antaa sinulle mielellään kyydin.

Kallioita kuljetettiin yli 200 vuoden ajan saaren rakentamista varten, ja kirkon rakentaminen saarella sijaitsevan Neitsyen kunniaksi kesti vielä 300 vuotta. Kirkosta tuli merimiesten pyhä paikka: he kävivät siellä rukoilemassa ennen pitkälle matkalle lähtöä, jolta he eivät ehkä koskaan palaisi, sillä monet laivat tuhoutuivat myrskyissä tai merirosvojen hyökkäyksissä. Merimiehet lupasivat lahjoittaa aarteita, jos palaisivat turvallisesti, ja matkan jälkeen he teettivät tavallisesti hopeisia laattoja, joihin kaiverrettiin kuva-aiheita meritaisteluista ja myrskyistä, joista he olivat selvinneet. Saaren kirkon seinillä on nyt esillä yli 2 000 tällaista hopealaattaa. 

Museossa on laaja, yli 70 merimaisemaa ja purjelaivaa käsittävä kokoelma sekä 1700-luvulta ja myöhemmältä ajalta peräisin oleva asevarasto. Yksi ainutlaatuinen esine, johon liittyy merkittävä tarina, on Jacinta Kunicin 1700-luvulla tekemä kirjonta. Hän aloitti kirjontatyön miehensä lähdettyä merille. Hän käytti kiinalaisia ja japanilaisia silkkilankoja sekä omia hiuksiaan! Yli 20 vuotta kestäneen työn aikana hänen hiuksensa harmaantuivat – sen näkee myös kirjonnasta. Huhun mukaan hän sokeutui lopulta työn uskomattoman yksityiskohtaisuuden vuoksi. Hän ei koskaan enää nähnyt miestään, mutta hänen työnsä on yhä Perastissa, kirkossa, ja sillä on maailmanennätys yksityiskohtaisimpana kirjontatyönä: siinä on yli 700 pistoa neliösenttimetriä kohden.

Pyhän Nikolauksen kirkko hallitsee kaupungin keskusaukiota. Kun lähestyt aukiota rantakatua pitkin kummasta suunnasta tahansa, näet sen. Aukion perällä sijaitsee Pyhän Nikolauksen kirkko, katolinen kirkko, jonka kellotorni kohoaa 55 metrin korkeuteen. Torniin pääsee 1 eurolla, ja sen huipulta avautuvat upeat näkymät lahdelle ja kohti kahta saarta.